Tunnen suunnatonta pettymystä itseäni kohtaan torstain ja perjantain sh-sessioista (sessio-sana lainattu Sofi Oksasen Stalinin lehmistä, kuvaa hyvin touhua). Perjantaina söin töiden jälkeen mm. kaksi jäätelöä, Fanipala-pussin (kröhöm, en ihan kokonaan itse), dominoita enemmän kuin kymmenen, valkosuklaata ja jopa jotain sokerikorppuja eli what the fuck! Eiväthän ne edes maistu millekään!! Tyypillistä ahmimishäiriökäyttäytymistä, syön kaikkea, mitä löydän, vaikkei tee mieli. (Fucking Åmålin Elinin äänellä:) ARGH!
Ja niin kuin kuvittelin jo olevani selvillä vesillä... NOT!Joka tapauksessa, aloitin tänään taas uuden elämän. Nyt en enää siirrä herkkulakkoani, vaan se alkaa tänään ja kestää vähintään jouluun. Alkaa olla aikamoista pelleilyä koko herkkulakko, kun koko ajan ratkeilen. Pah. Olen niiiiin heikko.
Mutta, aloitin siis uuden elämän lähtemällä lenkille. Käytin hyväkseni kahden päivän liikasyöpöttelyistä saamani energiat ja juoksin 30 km. Oli tarkoitus juosta muutenkin tänään 30 kilsaa ja nythän se sitten sattui "hyvin", kun olin vahingossa tullut tankanneeksi pari edeltävää päivää. Eipä tullut juoksun aikana energiavajetta, niin mahtitankkaukset kun olin vetänyt.
Kolmekymppiä juoksin aikaan 3 h 32 min. Kohta se menee alle kolmen ja puolen tunnin. Olisin nytkin päässyt kovempaa, mutta halusin nauttia juoksemisesta. Rakastan pitkiä lenkkejä ja haluan juosta ne siihen tahtiin, ettei juoksu tunnu missään. Lyhyet lenkit pyrin vetämään verenmaku suussa, jotta saisin lisänopeutta juoksuun.
Täytyykin tässä välissä kertoa sellainen outo juttu, että yritän vältellä mahani katsomista peilin kautta, koska se masentaa! Ja altistaa ahmimiselle (="ihan sama mitä syön, maha ei pienenny ikinä"). Torstaina vilkaisin mahaani peilistä ja se oli pienentynyt, muttei tarpeeksi. Nyt pidän taukoa mahankatselusta. Se ei tee laihdutusyritykselleni hyvää. Myöskään vaa'alla en viitsi käydä samasta syystä. Eikä sillä painolla niin väliä olekaan, lihas painaa kuitenkin enemmän kuin läski. Kerron vaakatuloksia sitten joskus. Katsotaan nyt, miten tämä herkkulakko pitää.
Tänään lähden bilettämään. Siksipä en huomenna luultavasti urheile, vaan makaan sohvalla, katson leffoja ja taistelen herra Fani Palaa vastaan. Siitä lisää sitten sunnuntaina..jpg)
2 kommenttia:
Tsemppiä! :) Oon kyllä vähän kateellinen tuosta sun kolmen tunnin lenkistä, itekin vielä reilu vuosi sitten juoksin ihan tosissani. Siitä tulee niin hyvä olo, ettei mistään muusta lajista! Nyt pitää vaan saada nämä kilot vähän vähemmäksi ennen kuin alkaa taas juosta, ettei nivelet mene lopullisesti rikki.
Mä mietin ihan samaa, että vitsi kun voisikin juosta kolme tuntia ja nauttia siitä. Mun isäpuolikin on koko kevään harjoitellut Helsingin maratoniin ja juoksentelee harava se päivä tuntikaupalla. Mä jaksan ehkä sen tunnin just ja jsut ja se on vielä nauttimisesta aika kaukana. Mutta kyllä mäkin siitä vielä joskus nautin hitto vie!
Niin ja tuttua toi ahmimismättö. On sitä joskus havahtunut sotkemasta paksua kaakaomössöä marie -keksien päälle, että tähänkö sitä on tultu.. haloo! :D Never again!
Lähetä kommentti