Jatkuu.

Tänään taas kävin pienet taistelut, mutta kaidalla polulla olen edelleen. Kuten pitääkin. Kävin juoksemassa 55 minuuttia eli noin 8,5-9 km. Se oli tasaista vauhtia koko matka ja pystyin puhumaan kaverin kanssa koko ajan. Ehkä lopussa vauhti kiristyi. Alkumatka on minulla aina vähän matelua, kun haen tuntumaa juoksuun. Mutta lopussa yleensä menen niin kovaa kuin mahdollista.

Ja juoksun jälkeen tuntuu niin ihanalta, että sitä ei voi sanoinkuvata. Kaikki huolet ja stressit ovat jääneet lenkin varrelle ja mieli on erittäin levollinen. Toivoisin, että jaksaisin huomenna heti töiden jälkeen käydä parin tunnin juoksulenkillä (mikä tarkoittaa minimissään 18 kilometriä..), mutta saattaa olla, että olen niin raato työpäivän jälkeen, etten taida jaksaa. Mutta katsotaan sitä sitten. Jonkinlaisella lenkillä kuitenkin käyn ja jos käyn lyhyemmällä lenkillä, sitten menen myös salille.

Kuulin tänään, että Bridget Jonesista tehdään vielä kolmaskin leffa. En ollut kovinkaan iloinen uutisesta, sillä vaikka pidin ensimmäisestä elokuvasta paljon, toinen oli surkea. Kolmas on luultavasti vielä huonompi. Ja taas Renée joutuu lihottamaan itseään.

En ymmärrä, miten hänen päänsä kestää tuon lihotus-laihdutus-prosessin. Siis jo kolmatta kertaa! Minulla jäisi syöminen päälle! Hänhän siis lihottaa itseään tämännäköisestä lähtökohdasta:
Renéen vaivannäön vuoksi toivon, että BJ 3 on sittenkin hyvä.