Ei ole oikein mitään kerrottavaa. Tänään ei ole tehnyt mieli syödä liikaa. Hyvä. Viikolla on niin helppo olla ahmimatta, mutta sitten, kun viikonloppu saapuu, syömisrytmi sekoaa ja sh alkaa kummitella jossain alitajunnassa.
Turhaan murehdin tulevaa. En osaa syömisten suhteen elää vain tätä päivää. Tämä johtuu siitä, että herkkulakkoni eivät koskaan ole jatkuneet kovinkaan kauaa, joten olen oppinut siihen, että ratkeaminen tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. Siksi alan pelätä sitä jo ensimmäisestä lakkoilupäivästä lähtien.
Herkut ovat oikeasti niiiiiin turhia. Aina silloin, kun syön niitä, ihmettelen, miksi edes teen niin, koska esim. linssit ovat paljon paremman makuisia ja niistä jää huomattavasti parempi olo. Hehee. MUTTA.. se on totuus.En jaksa laittaa päivän syömisiä, vaikka niin lupasinkin. Söin samalla lailla kuin eilenkin. On ihana olo!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti