Käsittämätön onni

Tasapainoinen ruokailu, se on ihmiselon suurin onni. Ihmiset, jotka muutenkin syövät terveellisesti ja kohtuullisesti, eivät välttämättä edes huomaa sitä. Mutta minä, vanha syöpöttelijä, olen ihan äimänä tästä mahtavasta tunteesta, joka tulee pelkästään siitä, että on syönyt kuten ihmisen kuuluu syödä.

Olen energinen, jaksan puuhailla vaikka mitä, maha toimii säännöllisesti ja kyllä tämä syöminen vaikuttaa henkiseen puoleen sillä tavalla, että olen ihan uskomattoman onnellinen. Pelkästä tavallisen ruuan kohtuullisesta syömisestä!

Ajatella.

En ahmi enää koskaan.

Ja, mikä parasta, sivuvaikutuksena läskieni alta saattaa paljastua joku, joka on ollut piilossa vuosikaudet.. Ei nyt Keira sentään, mutta ehkäpä se vuoden 2003- minä, joka oli 10 kg laihempi kuin nykyminä.Tänään söin:

5.05 kaurapuuroa (hiutaleita 1 dl), mansikoita, 2 dl jugurttia, seesaminsiemeniä ja pellavasiemenrouhetta 1 rkl

8.00 banaani

10.30 neljä ruisleipää, kevytleviä, 4 ohuen ohutta kinkkua, tomaatti

14.05 manteleita 25 g ja rusinoita 25 g

16.30 karjalanpiirakka, kevytleviä, bran fleiksejä 50 g, rasvatonta maitoa 1,5 dl, mansikoita 200 g 1,5 dl jugurttia

Illalla syön rahkapirtelön=maitorahkaa 250 g, puolukoita 200 g, maitoa 1,5 dl ja jugurttia 1,5 dl

Mielestäni ruokapäiväkirjan pitämisessä ei ole mitään itua, jos ei merkitse ruokamääriä ylös. Tavallista ruokaa on niiiin helppo syödä liikaa ja itseään voi huijata, jos kirjoittaa vain, että söi täysjyvämuroja, eikä kerro, kuinka paljon niitä söi. Itsekin olen aikoinaan vetänyt jonkun 500 g muropakkauksen kertaistumalta. Nyt punnitsen, mitä syön, enkä syö enempää, jos nälkä on taltutettu.