Piti aloittaa juokseminen ja saleilu, mutta sen sijaan sainkin mahataudin ja makaan nyt toista päivää sängyssä. Hyvä puoli on se, ettei ole tehnyt mieli syödä herkkuja, huono puoli se, ettei ole mieli tehnyt syödä yhtään mitään. En ole eilisen klo 17 jälkeen pystynyt syömään laisinkaan. Kaikki tulee ulos. Mahalaukku on varmaan kananmunan kokoinen.
Aiheesta toiseen: jos kiinnostaa tietää syömishäiriöisen sielunmaisemasta enemmän, niin kannattaa lukea Sofi Oksasen Stalinin lehmät. Se on aika pysäyttävä kirja. Välillä tuntui kuin Oksanen kirjoittaisi minun elämästäni sillä erotuksella, etten oksenna syömisiäni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti