Yritän olla ajattelematta sitä, mikä saattaa onnistua.
En ole syönyt tänään liikaa. Olen juossut 11 kilometriä. Olen tuntenut itseni onnelliseksi.
Voiko tämä olla tottakaan?!
Päivä on mennyt niin nopeasti, etten ole ehtinyt miettiä ruokaa laisinkaan. Illaksi on sen verran ohjelmaa, että tuskin ehdin repsahtaa enää tämän illan aikana. Mutta pelkään, että joudun katumaan tätä ennenaikaista hehkutustani. Ei saisi nuolaista ennen kuin tipahtaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti