Keksin tänään yhden hyvän keinon, millä saa potkittua itsensä lenkille. Kannattaa katsoa elokuva elämää suuremmasta ja epäonnisesta rakkaudesta.
Katsoin tänään yhden lempileffoistani, Sovituksen. Se aiheuttaa aina pienen tunneryöpyn. Sen jälkeen sain viimeinkin lähdettyä juoksulenkille. Voin sanoa, että Sovitus oli syy siihen. Siis nimenomaan se elokuva, ei Keira. En lähtenyt lenkille, jotta laihtuisin yhtä laihaksi kuin Keira.
Ehei. Vaikka Keira onkin kaunis, niin mielestäni hän olisi vielä kauniimpi, jos olisi hiukan normaalipainoisempi. Lähdin juoksemaan, koska en olisi muuten saanut Sovitusta pois mielestäni. Juostessa sain käsiteltyä ja jopa hyväksyttyä jollain tasolla sen, miksi elokuva loppui, miten loppui. Nyt se ei enää pyöri mielessä niin voimakkaasti.
Sovituksen lisäksi muita tällaisia motivaatioleffoja ovat mm. Sumujen silta, Humiseva harju, Casablanca ja Tuulen viemää.
Juoksulenkki kesti 52 minuuttia ja sen jälkeen olin aika poikki, vaikka hitaasti taivalsinkin. Mutta tästä se taas lähtee.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti