Minäkin olen viime päivät pitänyt huolen siitä, ettei nälkä pääse yllättämään. En jaksa juuri tällä hetkellä välittää syömisistäni. Katsotaan nyt, kun viikonloppu tulee ja loppuu tämä työstressi, niin aloitan ihan alusta ja/tai lopetan (ehkä) blogin, koska suoraan sanoen tämä jatkuva epäonnistuminen ja vielä siitä kirjoittaminen pahentaa tilannetta entisestään.
keskiviikko 12. elokuuta 2009
Viisikko ja ylenmääräinen syöpöttely
Elämäni muistuttaa tällä hetkellä Enid Blytonin Viisikko-kirjoja. Niissähän syödään jatkuvasti.
Minäkin olen viime päivät pitänyt huolen siitä, ettei nälkä pääse yllättämään. En jaksa juuri tällä hetkellä välittää syömisistäni. Katsotaan nyt, kun viikonloppu tulee ja loppuu tämä työstressi, niin aloitan ihan alusta ja/tai lopetan (ehkä) blogin, koska suoraan sanoen tämä jatkuva epäonnistuminen ja vielä siitä kirjoittaminen pahentaa tilannetta entisestään.
Minäkin olen viime päivät pitänyt huolen siitä, ettei nälkä pääse yllättämään. En jaksa juuri tällä hetkellä välittää syömisistäni. Katsotaan nyt, kun viikonloppu tulee ja loppuu tämä työstressi, niin aloitan ihan alusta ja/tai lopetan (ehkä) blogin, koska suoraan sanoen tämä jatkuva epäonnistuminen ja vielä siitä kirjoittaminen pahentaa tilannetta entisestään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Heiii, come on, etkä lopeta!
Tiedän tunteen täysin,ite oon lopettanu pari blogia parin vuoden sisään, mut silti on laihtuminen jatkunu vaikka takapakkeja on tullu.
olis tosi kannustavaa,kun joku jaksais silti takapakeista huolimatta jatkaa kirjoittelua!
kyl sä viel saat otteen,usko pois;)
EIKÄ! Kiellän lopettamasta! :) Valituspostaukset kuuluvat laihdutusblogin arkeen! Ei sitä aina voi onnistua. Ja se on parempi, että purkaa asian blogiin, kuin se, että käy hakemassa kaupasta litran jädeä ja lappaa suuhun ja velloo siinä itsesäälissä sitten. Ei saa olla liian ankara itselleen, ainakaan alkuvaiheessa. Muutamat repsahdukset on sallittava, ja sitten pikku hiljaa niitä on koitettava kontrolloida. Tsemppiä!
Lähetä kommentti