.. en jaksa edes yrittää. Taistella siis. Nyt, kun en ole miettinyt syömisiäni, olen syönyt kaikkea. Jee. Tosi hienoa. Enkä edes välitä. Ainakaan tällä hetkellä.
Miksi stressata, kun koskaan ei mikään tule muuttumaan? Minun itseni täytyy muuttua niiiiin paljon, että se ei oikeastaan ole edes mahdollista Parantuminen siis. Loppujen lopuksi syön itseni hengiltä. Enkä tule koskaan olemaan tyytyväinen kroppaani. Mutta sehän on se pienin murhe tässä touhussa.
tiistai 11. elokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti