perjantai 7. elokuuta 2009

Olen nähnyt taivaan.

Se on sininen.
21 km aikaan 2 h 23 min. Onnellisuus ja vapaus. Vapaana ruuanhimosta.

Juoksun aikana ja heti sen jälkeen kaikki on niin yksinkertaista. Elämä on tässä ja nyt. Huomaan kaiken eri tavalla. Aivan kuin silmäni olisivat vasta-auenneet. Olen vastasyntynyt. Näen puiden vihreyden, auringonsäteiden kimmellyksen järven pinnalla ja sen, miten sininen taivas onkaan tänään. Olen itsekin taivaassa. Leijun, enkä putoa, sillä mikään ei voi pudottaa minua nyt.
Eilinen on niin kaukana. Onko minulla joskus ollut huolia? En muista.

Kaikki on hyvin.

2 kommenttia:

Kirsikka kirjoitti...

Lenkkeily tosiaan on paras tapa päästä eroon huolista.. Tai liikunta yleensäkin. Sitä keskittyy niin siihen suorittamiseen, että kaikki muu ympärillä unohtuu. Ihana kirjoitus!

little miss muffin kirjoitti...

tää on just niitä semmoisia zen -hetkiä :D